keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Itku pitkästä ilosta



Pieru, siinäpä mukava sana. Pikkuisen hymyilyttää. Aloitetaanpa kuitenkin asialinjalla. Pieru on peräsuolesta tulevaa, usein haisevia ja palavia yhdisteitä sisältävää kaasua, joka tullessaan saa aikaan esim. pörähtävän äänen (Wikisanakirja). Niinpä, tuttu juttu! Kuten rakkaalla lapsella ainakin myös tällä arkipäiväisellä ilmiöllä on muita nimiä: ilmavaiva (kiertoilmaus), rupsu (pärähtävä), paukku (paukahtava), tuhnu (äänetön/suhahtava), prutku, plörtsy, ruikku ( Wikisanakirja) tai pamahdus, paukku, tuhnu, hajupommi, suolistokaasu (http://synonyymi.net). Tämä selvä! Täytyy kuitenkin pitää höriseminen maltillisena, ettei tule ”Itku pitkästä ilosta, pieru kauan nauramisesta”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti