Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syksy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syksy. Näytä kaikki tekstit
torstai 1. syyskuuta 2016
Helinää
Haapa mietiskelee keväällä lehtiensä kanssa, milloin päästää kasvu valloilleen. Syksyllä, kun muut lehtipuut aloittavat kellastumisen, haapapuu helisyttää tuulessa lehtiänsä kuin uskoen, ettei talvea tule, ehei, ei vielä pitkään aikaan. Se helinä ilahduttaa, lohduttaa, saa suupielet hymyyn.
Tunnisteet:
Ihminen ja luonto,
luontoäidin ihmeitä,
Syksy
sunnuntai 14. elokuuta 2016
Lelutyttö
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Viehkot onkaloiset
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
maanantai 3. lokakuuta 2011
Penni ajatuksista
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Johan nyt on markkinat

Turkansaaren syysmarkkinoilla sunnuntaina lauleli mukavia ralleja Partasen Matti.

Välillä sataa ropisi kunnolla, mutta onneksi pilvet väistyivät ja päästiin markkinahumua jatkamaan. Selin oleva rouva esitteli tyrnimarjojen käyttötapoja.

Luonnon värit loistavat.

Tälle syksyä ei enää taida ehtiä kerätä kanervia, mutta pannaanpa tämä vinkki korvan taakse ensi syksyä varten. Tarvikkeet puolukka- ja jäkäläkransseihin kyllä ehtisi hankkia.


Eivätpä porsliinit rikkoudu jos putoavat tältä myyntipöydältä.

Ihanuuksien koppa.

Lapinkoirien markkinaslogan: Kiire pois ja kirsu kohti aurinkoa! Kannatetaan!
maanantai 5. syyskuuta 2011
keskiviikko 17. elokuuta 2011
maanantai 25. lokakuuta 2010
perjantai 1. lokakuuta 2010
Etiäppäin
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
perjantai 17. syyskuuta 2010
Olkoonkin vaikka
tiistai 7. syyskuuta 2010
perjantai 3. syyskuuta 2010
Kiirehdi rakkain

"Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."

"Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."

"Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
Nyt majakat me näämme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."
- Tove Jansson - (suom. Elstelä)
Tunnisteet:
kynttilät ja muut hämäränhyssyasiat,
Rakkaus,
Syksy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















